UA-171527422-1
Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

HRA

Pörriäiset ovat tärkeitä.Tiedämme ja tunnemme kimalaiset, mehiläiset, kukkakärpäset. Muitakin on. Päätoimisia mehiläisten ammattitarhaajia on Suomessa noin sata.

Vuonna 2018 Suomen Mehiläishoitajain liittoon kuului noin 2750 mehiläistarhaajaa. Tuottavia mehiläispesiä Suomessa on noin 70 000. Yhdellä tarhaajalla voi olla pesiä 1- yli 1000. Talvella pesiä kuolee noin 10-15 % pesien määrästä. Talvitappioden syyt ovat erilaisia, kuten sääolosuhteet, taudit ja loiset. Eniten hunajan ja mehiläistuotteiden tuotantoa on Etelä- ja Keski-Suomessa, vaikka tarhausta on lähes koko maassa.

Pölytyksen arvo on hunajaa suurempi, vaikka sitä ei tule ajatelleeksi. Monet ruokalautaselta tutut kasvit ja marjat sekä hedelmät tarvitsevat pölytyksen tuottaakseen hyvän sadon sekä siemeniä uutta satoa varten. Hyönteispölytyksen vaativia kasveja ovat  muun muassa tomaatti, vadelma, avomaankurkku, kesäkurpitsa, manteli, kahvi ja moni, moni muu. Lisäksi monet kasvit hyötyvät hyönteispölytyksestä, vaikka eivät sitä varsinaisesti tarvitse. No, sienet eivät tarvitse hyönteispölytystä eivätkä välttämättä hyödy siitä.

Tiedämme, että Kiinassa ihmiset pölyttävät omenapuun ja päärynäpuun kukkia pienillä sudeilla. Iltalehden (25.6.2020) mukaan yksi ihminen saattaa ehtiä pölyttämään 5-10 puuta päivässä. Aika vähän.

Nykyisin viljellään nimittäin kasvua hillitseviä perusrunkoisia omenapuita, joita Manner-Suomessa istutetaan 1500 - 2500 kappaletta hehtaarille, Ahvenanmaalla jopa 4000 kappaletta hehtaarille. (Jarmo Heikkilä 2016: Kasvua hillitseviin perusrunkoihin perustuvan omenan tuotannon yksikkökustannukset ja niiden alentamismahdollisuudet, Helsingin yliopisto). Siinä olisi pelkästään Suomessa melkoinen tarve kesätyöntekijöille, kun Luonnonvarakeskuksen mukaan vuonna 2015 meillä viljeltiin omenaa 660 hehtaarilla. Tästä puuttuu ne kaikki muut hyönteispölytystä vaativat viljelyssä olevat kasvit sekä kotipihoissa olevat puut ja pensaat.

Pölytys on elinehto, jotta saamme ruokaa. Itse asiassa koko maailma on riippuvainen pölyttäjähyönteisistä, kimalaisista, mehiläisistä, kukkakärpäsistä, muurahaisista ja muista, jotka kuljettavat mukanaan kasvien siitepölyä. Maailman kaikista kasveista 90 % pölyttyy erilaisten eläinten avulla. Niistä tärkeimpiä ovat hyönteispölyttäjät.

Kun keväällä näen ulkona ensimmäisen kimalaisen, arvostan ja vaalin sitä. Se on kimalaisemo, joka valmistautuu ruokaa hakemalla munimaan  lisää kimalaisia. Vaali sinäkin kevään ensimmäistä kimalaista.

Mehiläiset eivät elä Suomessa luonnonvaraisesti, vaan mehiläishoitajan täytyy tarhata niitä. Kun ostat suomalaista hunajaa, tiedät, että mehiläiset ovat myös pölyttäneet suomalaisia kasveja.

 Hunajan ystävät, me mehiläistarhaajat teemme työtä, jotta sinä saat laadukasta ja hyvää suomalaista hunajaa. Samalla huolehdimme, että meillä riittää ruokaa omasta maasta.

 

 

Evästeet

Tämä sivusto käyttää evästeitä tallentaakseen tietoja koneellesi.

Hyväksytkö evästeiden käytön?