Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

HRA

Ryytisalvia

Ryytisalvia (Salvia officinalis) sopii lokakuun yrtiksi. Se on vahva aromikas yrtti, samoin kuin syksyn värit ja tuoksut ovat vahvat.

 

SalviaElämän yrtti - pitkä elämä.

"Joka haluaa elää ikuisesti, tulee syödä salviaa toukokuussa." (engl. sananlasku)

Salvian nimi tulee latinan sanasta salus

Salviat kuuluvat huulikukkaiskasveihin (Salvia Lamiaceae). Tähän sukuun kuuluu noin 750 lajia. Tunnetuin näistä lienee mausteena käytetty yrtti ryytisalvia (Salvia officinalis).

Ryytisalvia, josta käytän lyhennettynä nimitystä salvia, on puolipensas, joka kasvaa luonnovaraisena Etelä-Euroopassa Välimeren alueella.

 

Salvian historiaa

Salvia on vanhimpia rohdoskasveja. Sumerilaiset viljelivät salviaa jo 6000 vuotta sitten. Lääketieteen isä Hippokrates (460 eKr - 370 jKr) suositteli salviaa moniin vaivoihin. Hänen mukaansa salvialehtiuute värjää hiukset mustiksi. Antiikin kreikkalaiset nimesivät salvian jumalten ravinnoksi. Kreikkalaisen taruston mukaan Apollonin poika Orfeus herkutteli Kalliopen kanssa hunajaan sekoitettua salvia. Kalliope oli kreikkalaisessa mytologiassa eeppisen runouden muusa.

Salvia -nimensä yrtti sai antiikin roomalaisilta latinan verbistä salvo, joka tarkoittaa parantamista. Salvia levisi roomalaisten legioonien mukana siemeninä ja taimina kaikkiin Rooman valloittamiin maihin.

600-luvun alusta lähtien Lounais-Italian Salernon kaupungin arabialaiseen yliopistoon tuli väkeä lähes kaikkialta Euroopasta opiskelemaan lääke- ja maustekasvien kasvattamista. Tapana oli myös, että luostareista lähti kaksi munkkia Salernon yliopistoon kasvioppeja opiskelemaan. Kun Rooman valtakunta tuhoutui,suuri osa yrttien tuntemuksesta hävisi ja myös niiden kasvatusosaaminen. Tämän takia Kaarle Suuri vuonna 812 käski, että kaikkialla hänen valtakunnassaan oli kasvatettava 90 tiettyä lääke- ja maustekasvia. Näistä tärkein oli salvia. Salviaan alettiin liittää myös noituuteen ja taikuuteen liittyviä ominaisuuksia. Vesi hävisi kaivosta, kun noita heitti sinne salvian oksan. Noita osasi avata lukitut ovet salvian avulla. Pitkän elämän, tai jopa ikuisen elämän, saa, kun syö salviaa tai juo salviateetä säännöllisesti.

Luostarilaitosten mukana salvia levisi myös Pohjolaan. Naantalin Birgittalaisluostarissa (perustettu v. 1440) kirjoitettiin 8-sivuinen lääkekirja vuonna 1440 todennäköisesti pian luostarin perustamisen jälkeen. Siinä mainitaan rohdoskasveja ja niistä  saatuja lääkeaineita. Yksi näistä kasveista on ryytisalvia Salvia officinalis

Luostarien ulkopuolella yrttien kasvatus alkoi Pietari Kalmin perustaessa kasvitieteellisen puutarhan Turkuun vuonna 1757. Puutarhassa viljeltiin kasveja, joiden siemeniä Kalm oli tuonut mukanaan tutkimusmatkoiltaan ympäri maailmaa. Todennäköisesti siellä oli kasvamassa myös salviaa.

 

Salvian viljely Suomessa

Yrttimaa – ryytimaa- on tyhjä, sato on kerätty. Ryytisalviasta irronnut aromi tuoksuu käsissä voimakkaalle, aromikkaalle, hyvälle. Sen hieman harmaanvihreät lehdet ovat ikään kuin nukan peitossa, lokakuun aurinko on kuivattanut sen yön kosteudesta. Lehdet ovat vastakkain. Niissä on paksut ja voimakkaat suonet, jotka tekevät lehdistä kurttuisia ja nyppyläisiä. Sen kukat ovat pitkätorvisia ja selvästi kaksihuuliset. Kukat ovat yleensä siniset mutta joskus löytää valkokukkaisia tai vaaleanpunaisia ryytisalvian kukkia. Ryytisalvian siemenet ovat harmaanruskeita ja pieniä. Ne sijaitsevat kukassa nelittäin verhiön pohjalla. Jos kasvi talvehtii, sen varret alkavat puutua toisena vuonna.

Suomessa ryytisalvia on vain puutarhakasvi. Vähälumisilla alueilla sen viljelyä rajoittaa huono talvenkestävyys. Jos salvian onnistuu talveuttamaan, se kukkii ja kylväytyy itse. Vanhemmiten kasvi puutuu, jolloin sen talvenkestävyys huononee.

Salvian siemenet kylvetään keväällä aurinkoiseen paikkaan, lämpöiseen ja kuohkeaan multaan. Ph on suhteellisen korkea, vähintään 6,3. Kasvualustan tulee olla kuiva ja syvämultainen. Taimet kannattaa suojata hallaharsolla, jotta sadon saanti varmistuisi. Kasvia ei tarvitse paljoa lannoittaa, esimerkiksi 2-3 kg kompostia neliölle riittää.  Ryytisalviaa voi lisätä myös pistokkaista. Ne juurtuvat suunnilleen kuukaudessa.

 Ryytisalvia jää meillä Pohjolassa pienemmäksi kuin Välimeren maissa, missä se on kotoperäinen kasvi. Siellä se saattaa kasvaa metrinkin pituiseksi.

Sadoksi kerätään lehdet ennen kukintaa. Lehdet voi kuivata valolta suojatussa kuivassa paikassa. Kuivattuun ryytisalviaan tulee oma hieno arominsa, joka puuttuu tuoreesta ryytisalviasta.

 

Salvian käyttö

Salvia aivan ihana yrtti rasvaisiin ruokiin, papu- ja herneruokiin ja tomaattiruokiin, joka on suosittu italialaisesssa ruokakulttuurissa. Siellä salviaa käytetään myös pastaruokiin ja risottoihin. Koska se on aromikas yrtti, sitä kannattaa laittaa ruokiin varovasti. Oma suosikkini on hernekeitto maustettuna salvialla. Salvia hälventää rasvan makua, joten se on hyvä yrtti esimerkiksi liharuokiin ja maksaruokiin. Seuraava kokeiluni on salviaa broilerin kanssa. Kuivattuun salviaan tulee oma hienovivahteinen lisäaromi, jota tuoreessa salviassa ei ole.

 

Hernekeitto

Perjantai oli keskiajalla paastopäivä. Torstaina valmistettiin ruoaksi vahvinta, mitä oli tarjolla. Kesällä oli viljelty herneitä ja kuivattau niitä. Nyt ne ja suolattu liha otettin käyttöön. Jälkiruokana tarjottiin lettuja, hilloa ja kermaakin. Tätä ruokailutapaa vietämme vieläkin, onhan torstai hernekeitto- ja lettu- tai pannukakkupäivä.

  • 500 g herneitä
  • 2,5 - 3 l vettä
  • sipulia
  • porkkana
  • kypsää kinkkua / potkaa / palvikinkkua / palvipotka
  • kuivattua salviaa, maun mukaan
  • suolaa, maun mukaan
  • valkopippuria maun mukaan

Huuhdo herneet ja liuota niitä 8 tuntia yön yli. Keitä herneet liuotusvedessä ja lisää samalla mausteet. Lisää pilkotut sipuli ja porkkanat pehmenneiden herneiden sekaan sekä liha pienennettynä. Herneiden keittäminen saattaa kestää 4-5 tuntia, joten varaa aikaa. Mutta kyllä se maistuukin hyvältä. Jos jätät keiton seisomaan kylmään yön yli ja lämmität sen seuraavana päivänä, saat paksumpaa keittoa. Hernekeitto paranee, mitä enemmän sitä keittää.

Jos haluat lihattoman hernekeiton, jätä lihat pois. Jos käytät raakaa kinkkua tai potkaa, laita se kiehumaan yhtaikaa herneiden kanssa. Kypsä liha on helppo vain paloitella joukkoon.

 

Evästeet

Tämä sivusto käyttää evästeitä tallentaakseen tietoja koneellesi.

Hyväksytkö evästeiden käytön?